MUSTIA LUPIINEJA - FICCIARKISTO



Tämä journal on syntynyt varastoksi ja julkaisupaikaksi fanfictionilleni, lukijat kun ovat kyselleet, mistä vanhoja ficcejäni löytyisi. Kaikki ficit on kirjoittanut alchimiste a.k.a. Afrikan kuningas (Vuotiksessa) a.k.a. Carmen, jos ei toisin mainita. Englanninkieliset käännökset ovat dropsoflifen käsialaa, käännösficit ovat siis Horny Gondor Productions -tuotteita. ;)


FANDOM: Arkisto on lähinnä Harry Potter -fandomiin sijoittuville ficeille, mutta teen poikkeuksiakin. Esim. RPS Figo/Zidane. ;)


DISCLAIMERS: J. K. Rowling on Harry Potterin takana. Kaikki hahmot paitsi Greta, Siriuksen väliaikainen tyttöystävä Tyhmän Wertherin Kymmenessä Kärsimyksessä, Belinda jota pannaan ja Remuksen vanhemmat ovat Rowlingin luomia.
Jos laulujen sanoja tai runoja lainataan, siitä tulee maininta.



WARNINGS: Kirjoitan lähinnä slashiä, eli tässä tapauksessa kahden miehen (Sirius Musta / Remus Lupin) välistä traagista ja dramaturgisesti täydellistä rakkaustarinaa. ;) Ikärajoitus luultavasti S - K-15. Paljon angstia ja runoutta.



PAIRINGS: Sirius Musta/Remus Lupin -painotteista, mutta löytyy myös Remus/Tonksia (jokaisen puppyshipperin on käsiteltävä sitä omalla tavallaan... ;)), Severus/Regulusta, Regulus/Narcissaa, Severus/Lilyä ja Lucius/Narcissaa.



PALAUTE: Mielellään, sillä on kiva tietää, jos joku tätä lukee.


Suurin osa ficeistä on julkaistu Vuotiksessa tai suomenkielisen slashin arkistossa Lankeemuksessa.

Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat. :) Don't get lost!

Kaikki ficit linkitettynä:


Agapé
Ankkuri ja ketju
Ei ennen päivälintujen laulua
Elämisen maku
Elämän loppu: Miehen alttari ja Pojan kuolema
Haamukipuja
Kiintotähti
Kirkas taivas (triptyykki)
Kun sokeri sulaa (triptyykki)
Minä ja Greta eli Hulluus
Mobile home
Muistettujen unien anatomia
Mustia lupiineja
Nektariini
Niele hiekkaa
Osterisydän
Risteys
Sateen jälkeen
Soturilapset
Taivaallinen onni
Toivo
Veljen luuydin
Äidin luuranko


Tyhmän Wertherin Kymmenen Kärsimystä
Sirius Mustan nuoruusvuodet häntä rakastaneiden ihmisten näkökulmasta. Aikoinaan suosittu. :)

Prologi
1. Se miksi koskaan (James Potter)
2. Kortti (Peter Piskuilan)
3. Virhe 1976 (Minerva McGarmiwa)
4. Kultainen lukko (Rouva Potter)
5. Kaikki mikä kiiltää (Regulus Musta)
6. Nuoret Wertherit (Lily Evans)
7. Kuohuvina koskina (Anonyymi tyttöystävä)
8a. Tulilinja (Remus Lupin)
8b. Ihmisten suudelmat (Remus Lupin)
9. Sirius ei nuku (ei minä-kertojaa)
10. Viimeinen kerta kun (ei minä-kertojaa)

Voimaharjoittelua (Severus/Regulus, Regulus/Narcissa, Severus/Lily)
Nuoren hämmentyneen Severuksen ystävyys valovoimaisen Regulus Mustan kanssa jää keskeneräiseksi mutta ei yhdentekeväksi, Narcissa muuttuu jääkuningattareksi ja Reguluksen kamera menee rikki.
Ehkä sillä hetkellä, ehkä nostaessani mielessäni tuhansien tonnien painoa (Lilyn panta, Kuhnukerho...), minä päätin että jos minä ikinä vaihtaisin puolta ja ryhtyisin, sanotaanko, vakoojaksi, minä en todellakaan jäisi kiinni. Minä kuolisin kunniatta mielummin kuin jäisin kiinni, sen me jäämme toisillemme velkaa, minä ja pikku lordi, punahilkka, aurinkokuningas, Regulus Musta, ja vaikka minun on tulevaisuudessa tosiaan melkein kuoltava lukuisia kertoja, minä muistan aina hänet ja puren hammasta, suljen mieleni ja nostan hiljaa sarjoja Regulusta: kymmenen pikku lordia, kymmenen punahilkkaa, kolmekymmentä rikkinäistä kameraa.
Ensimmäinen luku
Toinen luku
Kolmas luku
Neljäs luku
Viides luku

Mustan perheestä kertova Huono kasvatus -trilogia:
Hänen nuoret silmänsä melkein hehkuivat tämän vakavan veljesvalan nostattamasta innostuksesta. Hän nosti syliinsä pahvilaatikon, tonki sieltä mehevältä näyttävän kirjepakan, ja vielä ennen kuin syventyi kirjeeseen jonka kirjoittajasta oli tuskin koskaan kuullut, hän vilkaisi minuun ja sanoi: luuydin. Muista luuydin.
Ydinluu, minä toistin haltioituneena ja laskin pääni mattorullalle.
Äidin luuranko
Veljen luuydin
Elämän loppu: Miehen alttari ja Pojan kuolema


Pre-Azkaban era (Kelmit, ensimmäinen sota):

Agapé
Halusin sanoa hänelle, että itkua ei pidä varastoida, ja hän halusi sanoa minulle että ei voinut sille mitään, ja hän itki ruumiinsa ja sielunsa täyteen katumusta, itseinhoa ja puhdasta surua. Miehen surua, lapsen surua, ystävän surua, rakastetun surua. Agapea.

Kirkas taivas (triptyykki)
”Ne on planeettoja”, Sirius tuhahtaa.
Nojaan kylpyhuoneen oviaukkoon. ”Ei kaikki. Useimmat tähdet on vain tähtiä.”
Sirius hymyilee sukunsa julmaa hymyä, suupielet kuin jollain tapaa käpertyen kokoon, ja minusta se on pelottavaa, se on pelottavaa että hän on oppinut sen näin varhain, että kapean sukulinjamme katalimmat piirteet ilmestyvät hänen kasvoilleen vähän väliä.

Kun sokeri sulaa (triptyykki)
Kaadan kahvin tiskialtaaseen. Musta neste lorisee verkkaisesti, sylkäisen ja sylkeni sekoittuu siihen. Minua ja Siriusta yhdessä, ne kietoutuvat toistensa ympärille ja koskettavat vielä kadotessaan viemäriverkostoon. Minua ja Siriusta viemäriverkostossa. Tervemenoa.

Mobile home
Remus virnisti: ”Mahtava juttu.”
Jäin tuijottamaan aivan hetkeksi hänen suupieliään, ja hänen poskiaan kun hän hymyili. Ajattelin poskilihaksia. Ajattelin että kieli on yksi suuri ja voimakas lihas.

Muistettujen unien anatomia
Hah-hah-haa vain itsellesi.
Nyt Naidaan. Se tässä selvää oli.

Nektariini
Kyllästyttyään odottamaan vastausta James lähti sähköaitaa kohti, alitti sen notkealla liikkeellä ja toisella puolella kääntyi katsomaan minua. Olisin halunnut nojata taaksepäin kunnes painava heinäpaali olisi kierähtänyt päälleni ja murskannut minut. Taivaan häikäisevä sinisyys ei sammunut edes kadotessaan puiden taakse. Kurkkuani kuristi mutta pojat eivät itke.

Niele hiekkaa
Sirius pyyhki hellästi hiekanmurusia haavan ympäriltä. Remus värähti.
”Puhdistaisit sen. Saat vielä jäykkäkouristuksen.”
”Ei sitä hiekasta saa.” Remus painoi vasemman poskensa hiekkaa vasten ja katsoi Saharaa. ”Ja merivesi puhdistaa haavan joka tapauksessa.”
”Eikö se kirvele?”
”Kyllä, mutta se on vain hyvä.”

Osterisydän(Lucius/Narcissa)
”Minä PIDÄN teineistä. Teinit ei ota mitään vakavasti paitsi elämänilon.” Hän puki varovaisesti ohuita sukkahousuja, keskittyi hetkeksi ettei repäisisi niihin reikää kynnellään. ”Sitä paitsi minä en ole. Toipunut nimittäin.”
Ja siinä se taas tuli.

Risteys
Tunnistan äidin askeleet kun hän nousee portaita, ilmestyy hellästi selkäni taakse, ja minä puristan kirjettä hiostuvissa kämmenissäni hiukan liian lujaa, käteni tärisevät, sydämeni hakkaa.
”Jää tänne. Jää tänne talven yli.”
Äiti tietää. Minulla ei ole enää ketään.
”Pakko löytää töitä,” sanon.

Sateen jälkeen (NM/RM)
”Narcissa... ei siitä puhuta. Ei siitä vaan puhuta. Me odotetaan että se menee ohi. Ei se puhumalla parannu.”
”Mutta sinä myönnät. Että se on olemassa.”
”Totta kai.”
”Vähän pervoahan se on.”
”Rakkaus? Ei ikinä.”

Taivaallinen onni
”Mitä?”
”Pulautti. Se teki sitä pienempänä.”
Sirius tuijottaa minua hetken kummastuneena ja sitten hänen kasvoilleen leviää inhon irvistys. ”Yäk, Sarvihaara, ällöttävää.”



Post-Azkaban (Lie low at Lupin's, Grimmauld Place, Post-war):

Ankkuri ja ketju
Intohimo oli suunnaton, mutta Sirius oli minun häkkini. Vaivihkaa avaan häkin oven ja livahdan pois, hellästi sen hyvästellen kuumin suudelmin. Suru on taas läsnä, se nousee vatsani pohjasta ja täyttää kaikki tyhjät aukot minussa kuin tulvavesi. Kivuliaasti.
”Meidän pitää varmaan alkaa mennä,” sanon, ”ettei myöhästytä.”

Ei ennen päivälintujen laulua
Mutta kun sokerinkehruulaitteet pysähtyvät, ja tajunnansekoituslaitteet pysähtyvät, ja rukousmatot on kääritty kokoon taas kerran ja lapset valvovat salaa, niin kaupunki muuttuu valomereksi pimeässä, ja vuoristoradan korkeimmasta kohdasta näkee kauemmas kuin aikoihin. (Henk koht lemppareitani ;))

Elämisen maku
”Tekee mieli tupakkaa.”
”Ja viinaa ja seksiä?” Bellatrix astuu seisomaan hajareisin miehen ylle, tuuli nostaa kaavun helmaa ja Dolohov vilkuilee sen alle. Jotenkin hämmentyneenä Bella laskeutuu makuulleen Dolohovin päälle ja he katsovat toisiaan silmiin, virnistävät ja miehen kädet ovat naisen lanteilla.

Haamukipuja
Viimein menin olohuoneen sohvalle ja makasin hereillä, vihlova kipu sisälläni ja jossain paikassa jota etsin, silmieni peitoksi tiukasti jumittuneena kuva eräästä toisesta miehestä nukkumassa eräällä toisella sohvalla.

Kiintotähti
Aamuyö, nyt, ilmassa rakkaudenkaipuuta, hän koskettaa vatsaani ja piirtää sormillaan alimmat kylkiluuni, sen kohdan joka korostaa ihmisen laihuutta, tunnen hänen hengityksensä ihollani.
”Katso kuinka kylkiluusi nousevat tässä kohtaa.”

Kirkas taivas (triptyykki)
"Eikä se ollut niin vaikeaa.” Kurkkuun äsken tarttunut nauru alkaa kiristyä, happamoitua, kunnes minun on vaikea puhua ilman, että ääneni särkyy, mutta yritän pitää sen vakaana, en minä nyt voi murtua. ”Ei se ollut niin vaikeaa. Koska vasta silloin me muistettiin... että se on kirkkain tähti. Maasta katsoen se on kirkkain tähti.”

Minä ja Greta eli Hulluus
Hulluuden hukutin tuliviskiin ja sen rippeet poltin Gretan marisätkän hehkussa. Ulvoimme kuuta. Kuin hullut. Jos talvisin satoi lunta, metsä oli melkein sininen. Lumi pöllysi tassujemme alla, juoksimme itsemme väsyksiin jotta emme ehtisi pelätä muodonmuutoksen tuomaa kipua.

Mustia lupiineja
Jos kaikki oli jo päättynyt monta vuotta sitten, mikä merkitys enää oli mustilla lupiineilla? Sirius painautui hänen selkäänsä vasten. ”Mustia lupiineja, Remus. Neljätoista. Yksi jokaiselle menetetylle vuodelle,” hän kuiskasi, ja se oli kuin uhkaus tai vaatimus.

Osterisydän
”En minä tiedä... Minä en todellakaan tiedä.”

Soturilapset
Sirius Musta ja Remus Lupin tulevat alas portaita, ovesta sisään. Heidän kasvoistaan minä näen että he ovat puhuneet, tai ehkä rakastelleet, tai ehkä molempia. Muut näkevät myös, Tonks kysyy hymyilemällä molemmille, Dung kysyy keskittymällä tekemisiinsä liikaa, Alastor kysyy naputtamalla sormiaan kaksi kertaa pöytään, Molly kysyy olemalla kiinnittämättä huomiota heihin, lapset kysyvät välttelemällä toistensa katseita.

Toivo
”Jep”, hän sanoo, hiukan liian reippaasti, ja nojaa pöytään, ja vielä vuosien päästä hän miettii hiukan nolona, miksi ihmeessä hän sanoi ”jep” kun allekirjoitti Siriuksen kuolemaa koskevat paperit.

Mobile home
Tekijä: mustat_lupiinit
Rating: K-15
Summary: Mikä tekee kodista kodin... Sirius on rakastunut ja levoton ja harmittelee ettei voi sanoa siirappisia romanttisia asioita.
A/N: Tykkään itse tästä Siriuksen dumbass-kertojanäänestä, toivottavasti se ei käy liikaa hermoille. ;)

( 'Mobile home', Remus oli sanonut. )

Voimaharjoittelua,
Viides luku


( Regulus Musta ei tuoksu hyvältä )

Voimaharjoittelua,
Toinen luku

A/N: Olin fanfictionissa puhekielisen dialogin pioneeri - kun minä aloitin, se vielä yllätti ja jakoi mielipiteitä selkeästi, ja nyt kun siitä on tullut näin suosittu muoti-ilmiö, olen minä puolestani taas tyylillisessä siirtymävaiheessa; takaisin hyvin selkeään, näytelmärytmiseen yleiskieleen. Tässä ficissä näkyy siirtymävaihe, sillä olen aloittanut sen sekoittamalla puhe- ja yleiskieltä aika anarkistisesti ja vaistonvaraisesti. Toivottavasti se ei häiritse liikaa.


( SEVERUS KALKAROS! )




3. Luku

Voimaharjoittelua
Ensimmäinen luku
Tekijä: mustat_lupiinit
Paritukset: Severus/Regulus, Regulus/Narcissa, Severus/Lily
Rating: PG-13
Summary: Ihmisessä on kohtia, jotka pitää treenata vahvoiksi ajoissa... Nuori Severus oppii tämän, kun hänen pieneen sotkuiseen opiskelijakämppäänsä pesiytyy pikku lordi, Aurinkokuningas, outoja asioita puhuva valpaskatseinen ja muotitietoinen Regulus Musta. Viisi lukua hauiksia, pakaroita, pimeyden voimia ja viinitahraisia huulia.
A/N: En ole kirjoittanut Severusta aikaisemmin, mutta mielestäni Severuksen kertojanääni on ihan onnistunut. Rakenne taas on melko kaoottinen, en aloittaessani tiennyt ollenkaan, mihin päätyisin, ja tämän piti alun perin olla oneshotti. :D Tämä on tällainen Random Things In A Row.


Myöhemmin laitoin sen saman kuoreen erään toisen valokuvan kanssa, erään omituisen otoksen jonka löysin Tylypahkasta siellä opettaessani. Luulen, vaikka en voi koskaan olla varma, että se jäi luokkaani Severukselta kun hän sijaisti tuntejani täydenkuun aikaan, mutta miksi – miksi ihmeessä hänellä olisi sellainen. Siinä on Siriuksen pikkuveli, luultavasti vähän ennen kuolemaansa, sotkuisessa opiskelija-asuntolamaisessa huoneessa. Hänellä on yllään mustat, värikkäästi kirjaillut housut, ja hänen paljasta rintaansa vasten roikkuu nätissä ketjussa koru, joka on ilmiselvästi ajankääntäjä, vaikka sirompi ja hienostuneempi kuin se, jota Hermione Granger käytti koulussa. Käden asennosta päätellen hän on ottanut kuvan itse. Se valokuva on askarruttanut minua (hänen tietäväinen virneensä, jotain älykästä peluria), minä en edes yrittänyt palauttaa sitä omistajalleen.
(Remus, ficissä Osterisydän) (joka löytyy pari entryä alempaa :))


( Voimaharjoittelua. Hauiksia, pakaroita. )






2. Luku

Sateen jälkeen
Tekijä: mustat_lupiinit
Paritus: Narcissa/Regulus
Ikäraja: S/G
Summary: Narcissa Malfoyn ja Regulus Mustan luultavasti viimeinen tapaaminen.
A/N: Vastaukseni FinFanFunin dialogihaasteeseen.

( 'Regulus.' )

Osterisydän
Tekijä: mustat_lupiinit (2007)
Paritukset: Lucius/Narcissa, Sirius/Remus
Summary: Sirius vihasi sitä taloa. Minä halusin rakastella häntä jokaisessa sen huoneista.
Rating: PG-13

( Minä HALUAN mennä Reguluksen juhliin. )